Saunominen

Saunominen mielletään usein hyvin merkittäväksi ja omaperäiseksi osaksi suomalaista elämäntapaa. Saunomisperinne välittyy vanhemmilta lapsille jokapäiväisessä elämässä ja juhlasaunojen yhteydessä. Saunaperinne on ollut olemassa noin 10 000 vuotta. Perinnehoidoista saunomista harjoittaa lähes jokainen suomalainen. Saunan merkitys kylmissä olosuhteissa puhdistumisessa, lihasten ja mielen rentouttajana on ymmärretty kautta aikain. Saunasta löytyy nykyisin eri muotoja, kuten savusauna, puulämmitteinen sauna, sähkölämmitteinen sauna ja infrapunasauna.

Vain suhteellisen pieni osa maapallon väestöstä harrastaa saunomista. Se on viime vuosikymmeninä levinnyt Keski-Eurooppaan ja Kaukoitään, missä sitä pidetään itsehoitomuotona (Kukkonen-Harjula 2007).

 

Saunomiseen liittyvää lääketieteellistä tutkimusta on vuoteen 2007 mennessä käsitelty suhteellisen vähän tieteellisissä julkaisuissa (Kauppinen 1997, Hannuksela ja Ellahham 2001, Kukkonen - Harjula ja Kauppinen 2006). Kontrolloidun saunatutkimuksen tekeminen on myös haastavaa, koska saunatyypit, lämpötilat, kosteusolosuhteet, sanomistavat ja löylyttelyajat vaihtelevat (Tuohimaa 2022). Jo kuitenkin vuoden 2007 katsauksen mukaan saunominen on turvallista kaikenikäisille terveille sekä myös niille henkilöille, joilla on verenkiertoelimistön sairaus, mutta sen hoito ja lääkitys ovat tasapainossa (Kukkonen - Harjula 2007).

 

Vuoden 2015 jälkeen saunan terveysvaikutuksiin liittyen on tullut huomattavasti lisää näyttöä. Professori Jari Laukkanen on tutkimusryhmineen julkaisut viime vuosien aikana yli 15 vertaisarvioitua tieteellistä julkaisua sekä kirjan Sauna, keho ja mieli (Laukkanen ja Laukkanen 2020).

 

Sauna näyttäisi vähentävän sydänsairauksien, sydänperäisten äkkikuolemien, verenpainetaudin sekä Alzheimerin taudin ja dementian riskiä (Laukkanen ym. 2018). Lisäksi se vähentää astman ja keuhkoahtauman oireita ja voi helpottaa psoriasiksen ja tali-ihottuman oireita sekä auttaa pääsärkyyn (Tuohimaa 2022). Tämän lisäksi sauna on hyväksi niin mielelle kuin kehollekin. Fysiologisesti saunominen on hyvin voimakas, mutta lyhytkestoinen lämpöshokki ja se nostaa keskisykettä yhtä lailla kuin keskiraskas liikunta (Kukkonen-Harjula 2007, Laukkanen ym. 2018).

 

Suomalainen lapsi oppii perinteiset saunomistavat vanhemmiltaan osana luonnollista kasvamistaan samalla tavalla kuin hän oppii esimerkiksi hyvän käytöksen ja pöytätavat. Saunominen onkin monelle perheelle yksi tärkeimmistä yhteisistä rituaaleista. Suomessa on arviolta noin kolme miljoonaa saunaa, joten jokaisella suomalaisella on mahdollisuus mennä saunomaan. Sauna on myös tasa-arvoinen paikka, jossa myös arjen huolet häviävät (Tuohimaa 2022).

 

Lääketieteen lisäksi saunomista on tutkittu paljon myös kulttuuriselta näkökannalta. Tunnetuin sauna-aiheesta tohtoriksi väitellyt suomalainen lääkäri on muillakin perinteen aloilla kunnostautunut Elias Lönnrot, jonka vuonna 1832 hyväksytty, suomalaisten maagisia parannusmenetelmiä sisältänyt väitöskirja käsitteli myös saunaa. 

 

1980- ja 1990-luvuilla saunomisesta ilmestyi neljä väitöskirjaa:

• Jokinen E. Children’s physiological adjustment to heat stress duringFinnish sauna bath as studied in a climatic chamber.Turun yliopisto 1989
• Kauppinen K. Sauna and winter swimmers. Winter swimmers, their healthstatus, and physiological responses to experimental exposures toheat, cold, and alternating heat and cold. Helsingin yliopisto 1989
• Vanakoski J. Studies on the effects of sauna bathing on pharmacokinetics. Helsingin yliopisto 1996
• Vähä-Eskeli K. Thermal stress in pregnancy.Turun yliopisto 1991

 

Saunominen kuuluu myös useisiin muihin elämäntilanteisiin ja elämänpiiriin: erilaisiin järjestöihin, vapaaehtoistoimintaan, juhliin. Erilaiset saunajärjestöt tekevät puolestaan suomalaista saunakulttuuria ja hyviä saunatapoja tunnetuksi maassamme. Suomessa toimii satoja alueellisia ja paikallisia saunaseuroja, jotka pyrkivät edistämään, kehittämään ja ylläpitämään saunakulttuuria.

 

Kansainvälisellä tasolla maailman saunaseurojen kattojärjestönä toimii Kansainvälinen Saunaliitto (ISA), jonka puheenjohtaja on muiden maiden saunaseurojen toiveesta aina suomalainen. Tämäkin kertoo paljon suomalaisesta saunomisesta ja siitä, mitä siitä ajatellaan maailmalla. Huomion arvoista on myös, että saunominen on otettu 17.12.2020 ensimmäisenä Unescon ihmiskunnan aineettoman perinnön luetteloon (Museovirasto 2022).